Tässä yhessä päivässä ei oikeestaa oo tullu mitää uutta. Vointi kohenee hitaasti, mut kohenee kuitenki :) Tänää vähän heikotti ku kävelin kouluun ja takas, mut kotii ku tulin ja lepäsin reilu tunnin nii oli voimat taas normaalina ( oloon suhteutettuna ).
Tänään taas paininu sen kanssa et ku on kivoja ja kiinnostavia ihmisiä joiden kanssa vois vaa jutella koko ajan mut sit ei uskallakaa sillee välillä laittaa viestiä esim. faces. Ku ei haluis olla sellanen takertuja, mihin mulla joskus on taipumusta ku tutustun uuteen tyyppiin ja sit haluunki tietää siit kaiken mahollisen millanen se on jne. Mä tiiän kanssa et oon huomion kipeetä sorttia. Siks en pärjää niiiin hyvin isommassa porukassa, koska sit en sillee viitti olla äänessä ja sit mua alkaa harmittaa ja välil sit joku tuttu tulee juttelee tyylii säälistä ku näytän nii ankeelta :D
Ärsyttää kans ku mun piti alkaa lukee tenttiin viime viikolla.. No siitä ei oikee tullu mitää... Mun piti vkl lukee... ei siitäkää tullu myöskää mitää.. Mun piti viim. maanantaina alottaa lukeminen.. no hyvä ku sain koneen auki, et voin kattoo leffaa jotta saan muuta ajateltavaa ku vellovan mahan. Nii tänää sitte alotin lukemaan ja oli yhtä tuskaa. Olo ku fyysisesti parantunu, nii ajatuksilla vähän liikaa tilaa. Siitä sit jos osuu oikee musa kohalle (koneella kuuntelen aina musaa) nii helposti kääntyy ajatukset ei toivottuihin tapahtumiin viime viikosta... Tiiän aika parantaa haavat, mut mä en haluis kauheen pitkää mönkii tässä omassa pienessä mustassa pilvessäni ku on toi kouluki. Mut sit taas mul on työtä jo saada ees itteni sängystä aamulla et pääsisin kouluun. Eli motivaatioo on ja ei oo.. Sit tavallaa pelottaa et ku saan tän taudin kunnolla selätettyä niin hajoonko sitten henkisesti? Padonnu kaikki viimesen viikon tunteet sellaseen tiukkaan pieneen boxii tonne ajatusten taakse piiloon ettei mun tarvis niitä just ny käyä läpi.. Mä oon huono kohtaamaan tunteitani ku oon oppinu vähän niiku pelkäämään niitä.. Ku oon senki huomannu et mun mielialat vaikuttaa helposti muihin. Jos oon hilpee nii muutki piristyy helposti, mut jos oon vihanen tai surullinen nii se tarttuu muihinki. On se elämä välillä vaikeeta.. Täl hetkel en sillee koe kipua mut sellanen lamaannuttava tyhjä aukko tuntuu olevan mulla hallitseva olotila.. jokseenki kans sellanen karu tunteettomuus.. no joo oon mä jo nauranu parin kaverin kanssa, ja joo se oli aitoa. Mut siitä ei oo menny kauaa ku on taas palannu todellisuuteen..
Päivän kappaleeseen : Day 24: A song that you want to play at your funeral / Päivä 24: Kappale, jonka haluaisit soitettavan hautajaisissasi
Donkey Ride - Empty Streets
Espoolainen gospel bändi joka on ihan mahtava :) Pää sääntösesti sellanen nuorille suunnattu ja tää on heidän herkkä biisi joka on mulle tullu osin aika tärkeeks kans.. Sopis haikeudeltaan sillee tonne kai... Mut onneks tota ei tarvii miettii kunnolla viel vähää aikaa, nii tää oli vaa tällanen heitto. :)
MD kiittää ja kumartaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti