Paljon pohdittavaa pieneen päähän..

Pitkän postauksen varoitus! :)

Oli paljon asiaa..

Blogin uutta ilmettä ihastellu ja totutellu siihen tässä viikonlopun aikana. Ite tykkään aika paljon, vaikka onhan se todella erilainen ku alkuperänen, mutta niihän oon mieki aika paljon muuttunu, kasvanu ja kehittyny ihmisenä viimesen parin vuoden aikana :) Otan palautetta hyvin mielläni vastaan! Onhan tää kuitenki tavallaan muillekin, teille lukijoille :) Itelleni sisältöö kirjotan, mut ulkoasu on kuitenki enemmän teille. En mä sitä kauheesti näe, ku tää ite tekstin kirjottamis sivu härpäke on hyvin pelkistetty valkonen Bloggerin oma luomus...

Perjantaina oli paljon helpompi ja kivempi mennä iltavuoroo, ku olin toisella osastolla ja edellisenä päivänä vähän kohdannu sunnuntaista traumaani. Olin kanssa saman työkaverin kanssa vuorossa nii juttelin vähän lisää sen kanssa, ja meil oli muutenki rento ilta :) Illasta tulin sitten kotiin ja kattelin taas vähän Sinkkuelämää koneelta, laitoin seuraavan päivän eväät kasaa valmiiks ja menin ajoisa nukkumaan... Vain valvoakseni aina vähän päälle yhteen asti sängyssä pyörien pää täynnä kaikkea, mikä on millään tasolla mietityttäny mua viime aikoina. Miks joku ystävä reagoi jotenki johonki tilanteeseen, joka tapahtu jonki aikaa sitten, saanko varmasti maksettua kuun vaihteessa tulevilla tuloilla molemmat vuokrat ja laskut, jääkö mulle itelleni siitä rahaa että pääsen vihdoin kotiin käymään kesän ainoaa viikonloppu vapaatani, miks jotku kaverisuhteet pitää olla niin jänniä ja monimutkasia jne...

Tää oli ihanan sulonen ajatus vielä tossa muutama kuukaus takaperin, onhan se vähän vieläkin. Tällä hetkellä vaa miettii, kenen unissa mie sitten muka olisin? Kuka pilaa miun treffit Nukkumatin kanssa?? >.<

Eilen aamulla heräsin sitten pitkästä aikaa varmaan huonoimpaan päivään, melkee ikinä! Koko aamu meni ihan koomassa, olin kuitenki ajoissa omassa aikataulussani. Lähin ajoissa pysäkille, mutta mun tuurilla bussia ei näkyny.. Kattelin sitten siinä luurista,et millon seuraava tulis.. No koska rakas viikonloppu liikenteemme täällä Espoossa toimii nii mahtavsti nii mulla tuli vasta 20 minuutin päästä seuraava ja jouduin kävelee loppumatkan töihin. Suomeks, miun piti sitten soittaa töihin että tuun n. 15-20 minaa myöhässä. Olin about sen verran myöhässä ku töihin pääsin mut onneks eka puoltuntii aamusta on raportin vastaan ottoo sekä hoitojakoa, ettei sillee mitään niin kriittistä :) Duunipäivän olin sitte nyrkkeilysäkkinä, kynsien terottimena sekä yleinen vihan kohde.. Meillä oli puolella osastosta huono päivä ja sen seurauksena kuuntelin sitte koko aamupäivän ilman sen suurempia syitä haistattelua, haukkumista ja epämääräistä päin naamaa huutamista sekä otin parista nyrkistä ja kynsistä... Enempää en voi kertoo, mut en jaksaiskaan.. Tänää tarkistin kyljet nii ei ollu sentää kynsistä jälkiä.. Onneks oon ruvennu käyttää liiviä, työpaidan päällä, nii ku yks asiakas otti multa nyrkillisen nahkaa kynsineen (mikä muuten sattu nii et melkee huusin) kiinni, nii ei tehny mitää vahinkoo.. Jos ei olis ollu sitä, nii varmaa olis iho paidasta huolimatta menny rikki..

Töistä mua tuli sitten faija hakeen isovanhemmille syömään. Oli kivaa nähä mummii ja pappaa, mut samantien ku istuin autoon, nii tuntu et olisin vanhentunu 10 vuotta.. Ku tottunu "olemaan" aikusempi ku oikeesti olen, ku oon faijan seuras.. Mä en oo sillee sen kanssa koskaa kunnol saanu olla lapsi, vaan mun on pitäny kasvattaa itteeni hänen takiaa tosi paljon. Oli siis koko ajan sellanen inhottava teeskentely olo ja olemus.. Ärsyttää, ku en voi omalle biologiselle vanhemmalleni (tai isovanhemmille myös tässä tilanteessa) olla aito ja oma itteni, mut aina ku oon laskenu mun muureja, nii oon pettyny verisesti ja loukannu itteni siinä samassa. Tän takii mm. oon pitäny ny nää faijan näkemiset oikeestaa vaan pakollisissa määrissä, koska se on vaa yksinkertasesti niin väsyttävää.. Seki et ku olisin toivonu ihan pienesti et faija olis osottanu vähän enemmän kiinnostusta miun asioita kohtaan - onhan se mun isä! - nii se istu vaa telkan ääressä melkee sen koko ajan ku oltiin moikkaamaassa isovanhempia. Enemmän puhuin sitte mummin ja papan kanssa, joita sitten oikeesti kiinnosti, miten miul on Jykylässä menny tai duunissa.. Musta on ehkä jopa surullista että lapsen/nuoren/nuoren aikuisen pitää ahdistua oman vanhempansa läsnä olosta ja joskus tämän takia masennella tai juosta psykologilla (kyllä, sielläkin on tullu joskus käytyy, mutta siitä oli apua :) ) vaan että jaksaa kattoo sitä n. kolme pakollista kertaa vuodessa..

En keksiny tälle parempaa väliä mutta sopii ainakin jokseenkin tuohon äsköseen. Mutta mie oo sitä mieltä, että tää on niin totta, ja oon alkanu joidenki tiettyjen ihmisten kanssa alkanu ajattelmaankin näin! HUOM! Vain joidenkin, en siis kaikkien. Ja tavallaa tää on antanu myös vahvuutta kohdata tilanteita, missä näin on käyny.

Mie oon alkanu oppii tuntee oman arvoni, ja osaanki jo arvostaa itteeni sen verran, että voin sanoa itteäni aika vahvaks ihmiseks mm. siks koska oon kokenu paljon kaikkea satuttavaa ja silti ulospain vain hymyilly, vaikka sisäisesti vaan huutanu tuskasta ja itkeny verisiä kyyneleitä. Jokaisessa, toistan JOKAISESSA meistä on omat heikkoutensa, mutta kun ne tiedostaa, niiden kanssa voi työskennellä. Hyvässä lykyssä ne voi kääntää silloin vanhvuuksiksi tai ainakin niiden tueksi :) 

Tänään sitten olin vikaa päivää duunissa ennen leiriä. Olimpa nyrkkeilysäkkinä taas!Mua alko itse asias naurattamaan jopa, ku pappa mätki kylkeeni omassa ärtyisyydessään. Muuten ihan jees aamu, oli rento meininki muiden hoitajien kanssa, eikä ollu kiire tehä hommia. Töiden jälkee näin vanhaa ystävää, vaihettii kuulumisia ja tällasta. Sitte tulin kotiin pakkailemaan ja päivittämään tekoälyni :) On taas kiva kattoo peilistä ku sieltä kattoo tutumpi naama vastaan! Punasessa on vaa jotai nii voimauttavaa mulle <3 Koen olevani taas enemmän oma itseni, ku ei tuo harmaata lähentelevä oma värini puske tuolta alta huomionkipeenä. On kyllä ihmeellistä miten, itsevarmuus voi olla liitännäinen hiustenväriin. Aamulla ku katoin viel peilii, nii koin jonkilaista häpeän ja ketutuksen välimasstosta olevaa tunnemyllyä. Ku olin saanu ny illasta tukan kuivaks nii olin oikee leuka pystyssä ja silmissä normaali pirteä pilke :) Tässäki taas huomaa kuinka mediasta tulevat ulkonäköpaineet vaikuttaa.. Mutta siitä joskus toiste :D

Tässä miun mielestä jokaselle naiselle sopiva ohje :) Ite tykästyin ku löysin ja siitä sainki intoa värjäämiseen taas sekä lisää mainittavaa tähän blogiin. Tähän tähdätään ;)

Lopuks vielä perinteinen parin päivän hitit:

Irina - Kymmenen kirosanaa

Fall Out Boy - My Songs Know What You Did In the Dark

Bon Jovi - It's My Life

Tik tak - Paha sana

MD kiittää tältä iltaa :)

Paluu arkeen uudella ilmeellä.

Moips taas. Heti pakko sanoo alkuun, et oon tyytyväinen itteeni, ku oon aika aktiivisesti nytte jaksanu ja muistanu kirjotella <3

Tänään heräsin aamusta (nukuttuani taas vaihteeks törkeen huonosti) tasan kymmeneltä, jostai syystä, ihan ku kellon lyömään. Siitä sitten koomailin itelleni aamupalaa ja vietin aika normaalin aamun, tosin valittaen koko ajan itekseni sitä, että ku en halunnu mennä duunii.. Kattelin siinä koomaillessani muutaman jakson Sinkkuelämään ja naureskelin itekseni, ettei mun tarvii ollenkaa omassa elämässäni stressata tai murehtii ihmissuhde sotkuista ja ongelmista ku ne neljä naista tekee sen miun puolesta :D Se on kyllä nii mahtava sarja! Saa nauraa ja sit siinä tulee välillä ehkä rivien välissä samalla asiaaki :)

Oon kanssa huomannu sen, että oon oikeesti paljon rennompi ja stressaan paljon vähemmän nykyää asioista, koska miun kädetki on ollu viimesen melkee kuukauden ehjänä! Miulla on siis herkkä iho, joka menee helposti rikki ja miulla ollu kanssa huono tapa stressatessani rapsuttaa/repiä/pureskella sormiani (ja kynsiäni), niin että ne on ihan rikki-auki-kipeet. Ja nyt koska tätä ongelmaa ei miulla oo ollu vähää aikaa nii miulla alkaa olla ihan kohtuu nätit kynnet ja kädet on lähes ehjät :) Jeij! Arjen pieniä iloja :D

Päivällä menin sitten iltavuoroon duuniin, ja kun töihin pääsin nii mua ahisti koko illan ihan pirusti. Keksittyminen oli välillä vaikeeta, mutta mä selvisin siitäki päivästä taas :) Ja loppu viikonloppu ku oon duunissa nii oon toisella osastolla, ettei tarvii miettii sitäkää. Kyllä se sunnuntai selvästi vielä painaa vaikka en sitä ajattele. Ku miettii kaikkii näit miun painajaisia jne. Mutta kyl tää tästä! Ens viikolla leirille nii seki auttaa irtautuu :) Siitäki ihan kivan rento tulossa, nii saa taas hakee sitä sisäistä rauhaansa. Hyvää tässä päivässä oli kuitenki se, että menin hakemaan yhtä mummoa päiväkahville, niin se sanoo minun taivaan ihmeeks ja pelastavaks enkeliks <3 Nää on niitä pieniä asioita, mitkä saa jaksamaan tässä rankassa työssä :)

Töistä sittä äitee haki miut illalla, käytii miulle kaupassa viikonloppuu varten ( jään taas kivasti yksin kotiin viikonloppuu viettää ) ja kotii ku päästii kävin suihkussa pesee päivän ahistuksen pois ja söin hyvää ruokaa, nii johan mieliala parani. Sain kanssa intoo kokeilla muokata miun blogin uuteen uskoon! Tällanen siitä sitte tuli!! Mie tykkään :) Se on leikkisä ja asiallinen, retro ja moderni (ystävän sanoja lainaten), sekava ja selkeä. Niiku mie :) Siitä tuli taas enemmän miun näkönen! Tähän laitan kuvat mitä se oli ja mitä toista teemaa kokeilin:

Tästä lähettiii ^

Tätä kokeiltiin väliin ^ 

JA TÄSSÄ NY OLLAAN <3

- osoittaa ympärilleen blogissa -

Mie olin kanssa ajatellu että musiikin lisäks ottaisin tavaks poimii kuvia tänne ainaki pari ja niiden lisäks tai tilalle voimauttavia lauseita joita poimin facesta aina välillä. Ku siellä pyörii tosi paljon kaikenlaisii sanontoja, voima lauseita jne. hienoina kuvina nii ajattelin jakaa niitä tänne, nii saisin vähän eloo ja ilmettä tänne :) Yritän saada laitettuu yhen tai kaks aina joka kirjotukseen, pitää vaa oppii metästää niitä aina välillä Sitten päätin kanssa, että kuhan saan kutrini parempaan kuosiin eli suomeks värjättyä taas juurikasvuni piiloon, niin alan esiitymään ihan omalla nassullani täällä! Mutta siihen menee viel aikaa ;) Kuhan lompakko tykkää miusta taas hetken aikaa :D

Ajattelin näitä miun ihme kuvia kutsua minun voimauttavaksi kuvikseni tässä osiossa :) 

Tässä teille ensimmäiset:

Tää on miulla tietokoneen taustakuvana! Sitä tulee välillä tuijoteltuu paljon, ja tää on miusta sellanen asia, mitä kukaan ei sais koskaa unohtaa! Mie oon saanu tästä voimaa, jaksamista ja varsinki laulamiseen uskallusta <3

Tämä ihan vaan siks, että miulla on ikävä miun Jykylä muruja! Enää tasan kaks viikkoo niin KOTIIN <3

Musasta sen verran et päivän artistina enemmänki ollu Bon Jovi, ku eri biisit siltä soinu päässä ja oon hyröilly niitä töissä, mutta ei oo ollu mitää erityisempiä biisejä :)

MD kiittää, kumartaa ja kuittaa, pakkaa pensselit, maalipurkit ja sabluunat laukkuun ja lähtee nukkumaan.

Rentouttavat vapaat ja uusia tuulia (ehkä)

Heilou!

Annoin itselleni luvan ottaa nää miun vapaapäivät rennosti ja olla stressaamaatta edes tästä blogista. Huomenna olis taas paluu töihin nii päätin ottaa tänää paluu askeleen arkeen ja päivitellä mitä onsattunu ja tapahtunu :)

Maanantaina olin ihan vaan kotona aamupäivän, kattelin leffan ja Sinkkuelämää ekan seasonin jaksoja. Iltapäivästä näin Nipsua, miun lapsuuden kaveria ja vaihettii pitkästä aikaa kuulumisia ja kyselin paljon Nipsun reissusta ku se oli ollu pari viikkoo ulkomailla. Iteki haluisin reissaamaan ja näkee maailmaa mut ku ei oikee ny oo rahaa ja haluis et se olis sit jollai tavalla erityistä :) Mä en tiiä miks, mut oon selvästi näitä ihmisiä, joiden teoilla pitää olla merkitystä vähän enemmänki ku päähänpisto. Nipsulta sain sitte pari pelii lainaan, ku miulla oli jokseenki tylsiä aukkoja näissä miun vapaa päivissä ja porukoilla pleikka nii sain tekemistä :) Lainasin siltä Mirror's Edgen ja Beyond Two Soulsin. Ja en muistanu kuinka koukuttavaa pelaaminen olikaan.. Mut palaan siihen kohta. Illalla käytii äiten kanssa taas lenkillä ja teki tosi hyvää :) Sain ihan hyvin nukuttuu, vaik näin vähän painajaisii. Johtuivat varmaa tuosta sunnuntaisesta..

Tiistaina hakkasin sitten neljä tuntii pleikkaa ihan huomaamattani! Tuo Beyond Two Souls on kyllä ihan sairaan koukuttava vaikka on välillä kanssa tosi pelotava... Parissa kohtaa ku oli vähän kuumottavamoi kohta nii huomasin ku omaki pumppu hakkas ku hahmoo pelotti :D Aamulla muuten yllätin itteni ihan uuden tava parista!! Mie oon alkanu tulee melkee riippuvaiseks teestä.. o.o pari viikkoo vasta sitä tuossa juonu sen pari kuppii päiväs nii, nykyää tarvii aamulla jo ekan kupposen että herää. Onko nää nyt niitä merkkejä siitä että meikä alkaa olla aikunen?? Tai aikuistumassa? Sitten vaan olin kotona ja illasta kävin taas äiten kanssa kävelyllä. Miusta tuntuu, et tuo ku ollaa käyty lenkeillä äiten kanssa nii on lähentäny meit aika paljon :) Ku jutellaa omista huolistamme paljon siel ja niistä asioista mitkä on mietityttäny viime aikoina. Miusta on kanssa hienoo et äitee kysyy multaki joihinki asioihin näkökantaa, eikä kohtele miuu enää ku kakaraa. Pakko liittää tähän oheen todistusaineistoa tästä miun aamu kupposesta..

Olin tässä vaiheessa kyllä jo juonu kupposen tyhjäks enne ku sain päähäni ottaa todistusaineistoa talteen :D Mutta ei se mitää, toivottavasti uskotte tätä miun hämmästelyä!

Maanantai ja tiistai iltoina tuli kanssa juteltua tosi paljon Humppiksen kanssa ja Katsu perkele soitti miulle vajaa tunnin puhelun eilen vaikka se naikkonen on puhelkossa :D Ihana tosin kyllä on kuulla rakkaista ystävistä joita kaipaa paljon <3 Ja kiva, että joillakin on ikävä miuuki :) Huomannu tääl kotipuolessa ollessa et aika nihkeetä ollu tää miun sosiaalinen elämä, sillee et käyn töissä ja illat istun Humppiksen kanssa facessa ku ei jaksa enää lähtee mihinkää melkee ees aamujen jälkee.. Aamuihin nii aikanen herätys ja illalla on sit nii myöhä ette jaksa enää nähä ketää.. Sosiaalinen media siis kunniaan :D

Viime yönä en sitte oikee saanu nukuttua ku näin painajaisia ja uuestaa nukahtamisessa meni heräämisen jälkeen ihan sairaan kauan.. Taitaa viel vähän painaa tuo sunnuntainen.. en tiiä.. voi johtuu tosta jännästä pelistäki? Kävin sitte päivällä ens viikon leiriä suunnittelemassa/palaveraamassa vetäjä porukalla ja illasta näin vanhaa työkaveria :) Oli kiva nähä pitkästä aikaa ja jubailla niitä näitä, ja intoilla uudelle ihmiselle hyvin elämässä meneviä asioita. Oli myös kiva saada kuunnella toisen murheita ja olla avuks ja tueks minkä pysty. Sit tulin kotii ja rupesin juttelee yhen miun Jykylä kaverin kanssa joka kanssa on bloggaaja, nii juteltii ku miulla on pari päivää ollu ajatuksen poikanen et pitäiskö miun uuistaa tätä miun blogii jonki verran.

Tää on kuitenki miun kanssa eläny kaiken näköstä viimesen parin vuoden aikana, mut oon nytki kääntäny nii vahvasti ihan uuden sivun elämässäni et tää vanha ulkoasu vaikuttaa jopa synkältä miun silmää.. Sit olin kanssa miettiny parii sisällöllistä muutosta, kuten et alkaisin laittelee lisää kuvii tänne, jota kautta esiintyisin ehkä kohtapuoliin jokseenkin omalla naamallani, mutta nikin pitäisin :) Sais tavallaa kertoja kasvot, mut silti saisin pidettyy sellasen omanlaisen etäsyyden :) Ennallaan pitäisin ainaki sen, että musa olis osana kokoajan jotenki läsnä, niinku se on miun elämässä muutenki. Kaverin kanssa ku juteltii nii päätin et ens viikon kun oon leirillä nii miulla on siel aikaa pelleillä tän kanssa nii voisin kokeilu muokata ainaki johonki suuntaan tätä ja kattoo mitä käy.. Eli uusia tuuli olis ehkä tiedossa.. Oon jonki verran kanssa miettiny tätä aikasemmin mut en oo jaksanu vaivautuu.. Kunnes taas tulin ajatelleeks, et itellenihän tavallaa mä vaan tätä kirjotan. Jaan sitä vaan sen takii et jos painin jonku asian kanssa, ja joku tekee samaa nii voi saada jotai apua siitä, että joku muuki tällanen ihan tavallinen tallaajaki painii sellasten asioiden kanssa. Ihminenhän miekin vaan oon :)

Vapaiden hittibiidejä:
Bon Jovi - Runaway & You Give Love a Bad Name
Pussycat Dolls - Wait a Minute & I Don't Need a Man
Kat Deluna - Unstoppable & Run the Show
Katutaiteilja - Tällaista tänään & Onnenonkija
Irina - 10 kirosanaa
Paramore - Crushcrushcrush
Haloo Helsinki - Perjantai
Avril Lavinge - Girlfriend
Chisu - Mun koti ei oo täällä

MD lähtee treffeille nukkumatin kanssa ;)

Astetta rankempi Juhannus..

Moips taas :)

En jaksanu eilen illalla kirjotella ja perjantaina halusin ihan vaan nauttia jussista ku porukat lähti aamusta vaunulle viettää viikonloppua ja jättivät miut tänne talon vahdiks, ku kerta töissä olin. Tänää alko onneks sitten aamuvuoron jälkee kolme vapaata nii saa hengähtää hetken :)

Perjantaina oli hauskaa töissä, ku siellä oli mua vajaa vuoden nuorempi jätkä mun ja yhen toisen mies hoitajan kanssa vuorossa ja juteltii tatskoista oikeestaa koko ilta ku ei hommia tehty. Samalla kanssa huomattii, et kuinka samanlaiset kaveri piirit meil on. Tosin ne, jotka on sen kavereita on mun entisii riparipikkusia :D Siinä sitte ku juteltii tosi paljon millasii leimoi ollaa mietitty, mitä jo on, kellä ja missä käyny ottamassa, nii miehän sain sitten siitä ihan järkyttävän tatska kuumeen!! Tää on ihan kauheeta! Tekis mieli vaan kävellä jonneki liikkeeseen kuvan kanssa ja sanoo et pistäppä inkaten.. ÄÄÄÄääääää!!! Päätin et loppu kesästä kyllä haen yhen, ennen ku meen takasin kotii Jykylää opiskelee. Kakskymppisiks talveks on sitte isompaa prokkista suunnteltu ;) Mut eka pitää ottaa tollanen välietappi, mitä oon muutenki suunnitellu jo oikeestaa melkee sen kaks vuotta.. Jos saan ite piirrettyä (ja pakko jonki verran pirtää mallia tatskaajalle jos en saa ite tehtyy tarpeeks hyvää) nii laitan tänne sitten suunnittelu kuvia :) isommasta prokkiksesta miulla onki jo täällä aikasemmin kuvaa.. En muista missä kirjotuksessa oli, mutta joskus aikasemmin tässä keväällä piirsin sen unisiepparin, niin otan sen varmaan tuohon oikeaan olkaan. Tässä hihaa rakentaessa :) Ja kerranhan täällä eletään! Miusta tatskat osaa olla kauniita ja haluun siks niitä lisäääääääää! Nii voi iteki olla nätti :) Tai sit vaa huomio kiinnttyy miussa muualle ku naamaa :D

Illalla ku tulin töistä sitte kotiin ja olin saanu ruoan tehtyy ja aloin syömää, nii Humppis soitti miulle yllättäen :) Oli kiva jutella pitkästä aikaa rakkaan ystävän kanssa ihan et kuuli äänenki. Hauska oli ku toisaalta ikävä vähän helpotti hetkellisesti, mut sit toisaalta vaan lisäänty :D Yksinäisee iltaan toi kivaa piristystä, et joku kaipas kaiken sen Juhannuksen juhlinnan keskellä :) Valvoin siitä sitte jonneki puolee yöhön ja menin nukkumaan.

Eilen sitten nukuin pitkää tosin heräsin joskus 5.13 ihmeelliseen metelii mikä kuulu yläkerrasta, muistutti mukavasti riitelyä.. Mut en jääny kuuntelee, ku totesin vaan itekseni et olkaa hiljaa ja nukahin uudestaa sammutetuani mp3 -soittimeni mistä olin kuunnellu musaa mennessäni nukkumaan et sain pään tyhjennettyä. Katiskaa on mukava kuunnella kans ku lievittää koti-ikävää :) Töissä aika meni sitten ihan semi jouhevasti. Oltii muiden hoitajien kanssa tehokkaita ja saatii ihan ajallaa väsymyksestä huolimatta homma hoidettua. Sitten tulin kotii porukoiden kyydillä, ku vaunulla oli huono sää, nii tulivat aikasemmin kotiin. Menin sitte ihan semi ajoissa nukkumaa..

Tänää oli sitten aika rankka aamu.. En saanu kunnolla nukuttuu nii olin ihan uuvuksissa ku töihin pääsin, siellä sitten avitin paria asukasta aamutoimissa ja menin sitten yhen asiakkaan luokse aikeissa mennä avittamaan häntäki, mutta löysinki hänet menehtyneenä omasta vuoteestaan.. Siinä meni hetki pienessä epäuskon ja hätääntymisen sekavassa tilassa, josta virrottuani huusin sitten työparin avukseni huoneeseen, ja molemmat yritimme löytää asiakkaasta pulssia sekä hengistystä. Emme löytäneet kunpaakaan. Siinä meni sitten seuraavat pari tuntia kun soiteltiin ympäriinsä, laitoimme vainajan siistiin kuntoon sekä siistimme hänen huonettaan omaisia varten. Kyllä siinä vainajaa pestessä meinasi tulla kyyneleitä, kun muistelimme kolleegan kanssa, millainen hän oli ollut sekä ihmettelimme, että miten näin äkillisesti hänen pois meno kävi. Edellisenä iltana ollut aivan normaalin pirteä ja reipas. Toi oli lähes kolmi vuotisen urani eka kerta ku nään/joudun laittamaan vainajan. Yllättävän hyvin kestin, et kuuppa on ainaki kai hyvässä kunnossa valittemassani ammatissa. Ihan hirvee olohan mulla oli jonki aikaa ja vähän pökerryksissä olin oikeestaa koko vuoron ajan. Kolleega kanssa kävi varmistelemassa aina välillä et olinko kunnossa kun olin jonku asiakkaan kanssa hävinny aamutoimille. Olin varmaa aika valkee, mut oli mulla välillä aika hutera oloki et vähän välii jouduin hakeutuu istumaan.

Töiden jälkee menin hyvälle ystävälle pariks tunniks kattoo leffaa ja jubailee kaiken näköstä. Kyl me jonki verran puhuttii tosta aamusta, mut se ei jotenki ollu semmonen asia, mistä just hänen kanssaa nii mieluusti halusin puhua..

Myöhemmin siitä ku lähin kotii nii soitin Humppikselle, ku tiesin etä hänen kanssaa helpompi ja vähän mukavampi jutella tollasesta ja vähän saada käsiteltyy sitä. Kyllähän me tosi paljon puitiin töissä kolleegan kanssa tota tapahtunutta, mutta eri asia se on puhuu omista fiiliksistää, mitä se herätti (tietenki tietosuojaa noudattaen eli ei mitään tunnsistettavaa) sellasen ihmisen kanssa, joka tuntee miut vähän paremmin ja johon oikeesti luotan ja tiiän, että saan kysymättäki neuvoa sekä uutta näkökantaa asiaan. Okei meilläki paljon eroa elämänkokemuksessa jo iän pohjalta ja seki miun mielestä vaan hyvä juttu, koska toinen on voinu kokee jotai sellasta josta kertomalla toinenki voi oppii.. Tai sitten jotain samankaltasta ja se auttaa ymmärtämään toista paremmin. Myös ihan vaa se että koska Humppis on nähny elämää enemmän ku mie, tai miun kaveri jota tänää näin, nii osaa käsitellä tollasii asioita paremmin ja sen takii halusin purkaa olooni hälle. Juteltii me myös tosi paljon kaikesta muustaki, ihan niitä näitäki ja se oli tosi mukavaa. Sain myös tänää seuraavalle kuudelle viikolle työvuorot nii kerroin hänelle ensimmäisenä, koska oon menossa kotiin. Katsulle laitoin viestiä kuhan pääsin kotiin ja lopetettii Humppiksen kanssa puhelu :) Katsun kanssa tullu sitte tässä koko ilta viestiteltyä.

Pakko sanoo et oon mie kyllä onnistunu ympäröimää itteni mahtavilla ihmisillä <3 Kiitos rakkaat tuesta ja jutskailu seurasta!! Tähän loppuun vielä sanottava ettei mulla siis mitää hätää oo :) Ihanien, läheisten ja tärkeiden ihmisten kanssa juttelu helpottanu tosi paljon oloa (pienehköä ahistusta oli ku töistä pääs) ja piristäny fiilistä. Kanssa tässä koko illan kuunnellu Bon Jovia ku sitä pari päivää kuunnellu töissä ku keittiössä ollu sijaisella radio auki, nii varmaa joka neljäs kerta ku siellä käyny nii soinu joku niiden biisi :D

Päässä taas pyörineet:
Nopsajalka - Lupaan olla
Bon Jovi - Born to be my babe, Runaway, You give love a bad name
Bullet for my Valentine - Tears don't fall, Hit the Floor

MD toivottaa hyvää viikon vaihdetta kaikille ja painuu nukkumaan toivoen, että vapaasta tulis rentouttava ja voimia loppuviikolle antava :) Se on moro.

Vapaa päivän viettoa

HeipsrallaaaaaaaaaaaaaAAAaaaaa :D

Tänää ollu ihan mahtava päivä! Nukuin vähän huonosti ku näin outoja unia, jossa esiinty hyviäki ystäviä touhuumassa ihan piemeitä, mutta sain kuitenki nukuttuu enemmän ku viimeseen viikkon aikana. Heräsin kuitenki aamulla ihan pirteenä ja hyvän tuulisena ja laittauduin vauhdikkaasti ja lähin kattomaan lapsuuden ystävää lapsineen.

Oli kiva nähä vanhaa tuttua pitkästä aikaa ja huomaa näin pidemmällä näkemisvälillä, miten paljon toinen on kasvanu henkisesti ihmisenä. Vanhemmuus sopii tosi hyvin tälle mun likkakaverille, varsinki ku muistaa millanen toinen on teininä ollu. Molemmille oli myös tosi ajankohtasia aiheita elämässä esim. hän oli ottanu uuden taskan nii ideoin tulevaa omaani hänen kanssaan. Pitäis kuitenki alkaa samaa selkeetä kuvaa mitä haluu kun haluun kakskymppisiks jotai erikoista ja mulla on jo mielessä minkä haluun, mutta se idea elää koko ajan vähän :) Pitäis saada tatskaaja kiinni ja alkaa ideoimaa sen kanssa mitä hakataa taas synttärinä.

Sen jälkee tulin piipahtamaan porukoiden luona syömässä ja viiletin eteenpäin. Näin tällä kertaa rakasta bestistäni Petraa <3 Oli ihana taas nähä murua ja vaihtaa kuulumisia. Huomasin kanssa että vaikka meidän viime juttelu kerrasta edes facen välityksellä on varmaa melkee kuukaus niin silti tuntuu ku oltais viimeks eilen nähty. Et ihan ku mitää välimatkaa ei olis ollukaa. Meillä kuitenki on helppoo ymmärtää toisiimme ku ollaa samalla alalla ja tiedetää et vapaat on harvassa et osuis yksii kenenkää kaa. Tai se, että ei töiden jälkee välttämättä oikeesti jaksa jutella enää kellekää, minkä takii viestittely voi jäädä vähemmälle. Meillä lens huonooki juttuu (läppää) yhtälailla ku ennenki ja muisteltii kanssa jotai meidän vanhoja inside juttuja ja muutenki menneitä. BEMAIII!!! XD joo moi :D

Miuu häiritsee ku kaks päivää soinu yks biisi päässä, ku tiistaina kuuntelin kahesta huoneesta radiosta sitä soitettii varmaa toistakymmentä kertaa aamuvuoron aikana. Tosi tarrtuva, ihan jees kauniit lyriikat ja sellanen sopivan soljuva et sitä jakso töissä kuunnella.. Biisi on siis Nopsajalan Lupaa olla.. Samassa sarjassa mun MP3:n on tyrkyttäny mulle tosi usein eilen ja tänää suflella soitettuna Cascadan Bad boyta... Mikä näissä biiseissä oikein on.. Tänää ei oo oikeestaa musasta enempää sanottavaa ku ei oo parii päivää muita biisejä ollu sillee vahvana.. tänää kyllä dösää odotellessani kuuntelin Paramoren Crushcrushcrushia repeatilla ku muistelin sanoja etteivät pääse unohtumaan.. Porukat lähtee onneks huomenna jussia viettämään vaunulle niin saan treenata ääntä (tai enemmänki ylläpitää) rauhas kotona.. talo täynnä mummoja nii ei kukaa kuulekkaa :D

Tästä pistänki koneelta pyörimään Jali ja Suklaatehdas leffan ku en oo koskaa nähny sitä loppuun!!! Ärsyy ku aina pystyny kattoo vaan siihen yhtee tiettyy kohtaa ja sit ei oo pystyny syystä tai toisesta jatkaa.. nii nyt katon sen vihdoinki loppuu asti ja meen nukkumaan koska huomenna miuu odottaa iltavuoro.. Saa nähä mitä siitäki tulee. Ainaki menos paremmal mielel duunii ku nauranu bestiksen kanssa nii paljon ja se et miulla on siel ainaki yks kiva työkaveri samal osastolla nii viihtyy :)

MD toivottaa hyviä öitä o/

Vähän huonompi päivä..

Hellou...

Voittekin varmaan arvata tekstin otsikosta, että vähästä aikaa oli vaihteeks vähän paskempi päivä.. Tänään muistu taas hyvin, miks mua ylipäätänsä kanssa vähän kuumotti mennä takas duuniin.. Ku mun lähiesimies (osastovastaava, tai mikä lie sitten onkaan... mutta ei koko talon esimies, joka mua keikoille soittelee) oli taas ihana piikikäs itsensä.. Ihan aamussa ei ollu mitää erikoista, sain hommat hoidetta ajallaan jne... ainaki lähes täysin.. Mulla katkee helposti ajatus, jos oon keskittyny johonki ja sit mut tullaan keskeyttämään... No olin sitten huoneessa, jossa oli kaks asiakasta, joita avustin aamutoimissa. Olin toista saanu hoidettua ja tein valmisteluja seuraavaa varten, niin kolleega tuli pyytämään kääntöapua yhden vuodepotilaan kanssa. Tietysti menin auttamaan, kun en omani kanssa ollut ehtinyt aloittaa. Siinä katkesi ekan kerran ajatus, etten muistanu hoitaa loppuun edellisen asiakkaan jälkien  (vaatteiden siirtämistä siistimpään paikkaan ja viltin tuolilta sängylle siirtämistä ) siivoomista. Siinä sitten hoidin toisen asiakkaan ja lähin viemään roskia pois sekä pyykkejä pesuun, kun toinen asiakas pyysi päiväsalissa apua ja kolmas halusi aamupalaa.. Unohtuipa siinä sitten huoneen loppuun siivoaminen (kuten vesikulhon pois vienti, hansikaslaatikon vessaan siirtäminen sekä pari muuta yhtä pientä asiaa) aivan kokonaan.. Tätäkään ei tietenkään helpota, etten ole taas muutamaan kuukauteen ollut viimeksi töissä, joten jotkin pienet ykstyiskohdat saattavat näin ekojen päivien aikana unohtua.

Myöhemmin lounas aikaan kun olin ruokapöydässä syöttämässä paria asiakasta niin lähiesimieheni tulee luokseni ja antaa oikein kunnon läksytyksen tästä kyseisestä asiasta aika hyökkäävästi. Mulle riittää, että sanoo että homma jääny kesken voisit käydä hoitamassa, mutta se että saan läksytyksen asiakkaiden edessä ja talon esimiehen kuullen oli jo vähän noloa.. Enkä saanut oikein edes tilaisuutta selittää, miksi tämä unohdus oli käynyt. Eikä tästä mennyt kauaa kun kolleegani (sama joka oli aamulla pyytäny apua käännöissä) tuli hakemaan minut päiväsalista ja vei samaiseen huoneeseen josta esimieheni oli juuri valittanut... Oli siinä vaiheessa jo muutenkin vähän kurja olo, niin pistetään paremmaksi! Samainen esimies änkesi huoneeseen meidän perässämme ja yhdessä he sitten läksyttivät minua oikein kunnolla.. ja sokerina pohjalla talon esimieskin putkahti paikalle!! Tosin hän vain yrittäen toisen esimiehen kanssa yritti suplia tulevaa työlistaa, mutta hänen paikalla olonsa teki läksytyksen kuuntelusta vielä pahempaa..  Kun tilanne oli ohi, hain vesipullosta pari huikkaa vettä ja kiisin henkilökunnan vessaan paniikin laukaisemaa itkua peitellen.

Minulle ei ole helppoa ottaa muutenkaan vastaan rakentavaa palautetta, mutta tämä oli jo sarjassa poimitaan toisen mokia ja osotellaan niitä hiton isolla sormella. Varsinkin kun en saa lähiesimieheltäni oikeastaan muuta palautetta kuin negatiivista.. Huom!!!!! NEGATIIVISTA EI RAKENTAA!!! Sekin on oma kastinsa mutta ei kuulunut tähän yhteyteen.. Tästä syystä pelkään jopa vähän lähiesimiestäni.. hermostun jo siitä että hän tulee samalle osastolle, tai jos hänellä on jotakin asiaa minulle.. Mie oon samantien kuset housussa!! Säikähdin ja menin vähäksi aikaa siis jonkin sortin paniikkiin siitä, että kaksi ihmistä läksyttää mua ku pientä lasta karkkivarkaudesta.. En sano että sain paniikkikohtauksen, mutta paniikkiin menin vähänki aikaa ja miun oli pakko paeta vessaan rauhottumaan. Hetken aikaa siellä vollotetuani sain kasattua itteni ja palasin osaston puolelle, missä kolleegani tuli pyytämään anteeksi ankaraa lähestymistä asiaan. Olen samaa mieltä hänen kanssaan, että virheistä on hyvä heti huomauttaa että ne osaa välttää tulevaisuudessa. En voisi olla enempää samaa mieltä, ja arvostan, että minulle huomautettiin asiasta. En todellakaan ole täydellinen EDES töissä, ja tiedän sen. Huomaan itsekin joskus unohtavani joitain pieniä asioita, mutta yleensä ehdin korjata ne ennen kuin kukaa muu huomaa niitä. Tässä kyseisessä tilanteessa vaan mielestäni oli VÄHÄN väärä lähestymistapa.. Ainakin itse koin sen hyvin vääräksi. Okei, joskus olen hyvin herkkä ja tänään taisi olla vähän herkempi päivä, kun eeppinen väsymyskin vaivannut koko päivän.

Loppu päivän kuuntelin sitten vielä tähän päälle viittä äkäistä asiakasta jotka vuoronperään valittivat jostain, haistattelivat ja valittivat vähän lisää... Ei siis mikään kauheen mieltäkohottanut päivä ollu.. Työkaverin kanssa juttelin tästä tilanteesta sitten kahestaan, niin sanoi että kuulemma tätä tapahtuu muillekin.. Välillä vain tuntuu että aina kun tulee töihin niin saa melkein odottaa, että millon toi repii jotain sanottavaa mun tekemisistä.. Se on tosi inhottavaa ja se on yks syy miks joskus töihin meno on tosi epämiellyttävä ajatuski jo..

Töiden jälkee näin sitte vanhaa kaverii ja juteltii niitä näitä ja avauduin hälle tästä päivästä. Ei siitä kauheesti piristyny ku hetkeks, mut kotii ku pääs nii mieli oli taas samas pistees ku töistä lähtiessä.. Äitee ku tuli kaupasta kotii nii lähettii lenkille, mikä teki ihan hyvää.. Pääs tuulettumaan ja ajatuksia muualle ku puhuttii mun Jykylän kämppä järjestelyistä mitä oon vähän aikaa pyritelly päässäni. Illasta tässä sitten varmistin huomiselle vapaapäivälle mun parin kaverin näkemisen.. Tässä tulee kans omia huonoja puoliani esiin, ku haluisin jutella jolleki, mut sit en haluis vaivata ketää pahalla mielelläni, ku oon huomannu et tartutan sen helposti muihin sitte. Siks kirjotin tänää yllättävän pitkän tekstin tästä päivästä.. Ku välillä haluis pyytää jonku yästävän huomioo, mut samalla en haluu olla mitenkää huomionhakija.. AARRGGGG... Harmittaa sen verran ettei tässä enää tuu ees mitää järkevää ajatustakaa mitä kirjottaa.. Ehkä vaan painun nukkumaan ja yritän päästä tästä päivästä.. Huomenna uus päivä ja toivottavasti helkkarin paljon parempi...

 musa osuus ny jää koska fuck that shit... Tätä mä valitettavasti olen huonompana aikanani, vaikka oikeesti en kyl pyydä sitä anteeks.. tällanen oon piste.. mut joo nukkumaan ennen ku ottaa liikaa päähän. MD kuittaa, öitä...

Sekalaista seurakuntaa..

Moipsrallaa taas :)

Tänää tulee taas vähän mistä sattuu asiaa, mutta eipä tuo varmaan kauhiasti haittaa.. Viikonloppu meni nopeesti loppu leirin hulinoissa. Eikä mulla oikeestaa tullu sinänsä mitään uutta päiviteltävää tännekää, ja toistan välillä ihan tarpeeks itteeni, et ajattelin sen jättää väliin.. Jännityksellä odottelin maanantaita ja sitä, että menin pitkästä aikaa sitten eilen töihin, ja suoraan leiriltä vielä. Mulla oli siis eilen sellanen keponen 12 tuntinen työpäivä perjaatteessa :D Pieni kuumotus duuniin menosta oli kanssa se, että siel on välillä joidenki duunikavereiden kanssa aika kiree meininki sekä se, että saa kuunnella kaiken näköstä muiden välillä olevaa draamaa... Eilinen meni kuitenki ihan kunnialla läpi iltavuoro pitkästä aikaa.. Olin kyllä ihan puhki ja nenäki sai kunnon turrutuksen taas erinäisiin ihmiseritteisiin.. Tänään olis sitte ihan silmät ristissä aamuvuorossa, mikä on ihan kaameeta heti iltavuoron perään.. Jos joku lukija siis ei vielä tiedä mun taustoja, niin olen siis vuosi sitten valmistunut lähihoitaja ja teen kotipaikkakunnallani Espoossa töitä muistisairaiden hoitokotiin yleensä keikkalaisena miten sattuu, kun täälläpäin oon käymässä, mutta tän kesän oon ihan listoilla tuntityöläisenä kunnon sopparilla.

Tähän väliin tuli mieleen että ku en oo mitää omii rustailuja saanu laitettuu tänne taas vähää aikaa (eikä tällä riparilla tullu oikeestaa mitää piirrettyä, mikä oli outoo..) nii aattelin et laittaisin tänne ne kaks mitä rustaili Pääsiäisriparilla.. Ku ne on sellaset et ne kehtaaki jakaa :D

Tää tuli rustailtua yöllä valvontojen aikana pikkuhiljaa oman väsymyksen tuotoksena :) Oon ite ainaki ihan tyytväinen.. kyljen kulma / asento oli aika vaikee mut yritystä ainaki oli!

Vähän ripari aiheista ajatuksissa tuhertelua... ei tässä oikee mitää tarkotusta ollu... Yritin keksii jotai siistii tapaa millä sais yhistettyy sydämen, ristin ja ankkurin eli usko, toivo, rakkaus kolmion.. Ku haluaisin siitä tatuoinnin enkä mitää tylsää kaikki erikseen vaan sellasen et siin olis jotenki makeesti ne yhistetty.. Saan synttäreiks nimittäin ihan kivat veronpalautukset nii ajattelin et jos keksisin tost sellasen siistin pienemmän nii voisin ottaa melkee kaks tatskaa sitten synttäreiden aikaan :)

Mua on tässä ny tuolla leirillä ja varsinki ny tässä viimeset pari päivää vaivannu sekä kähee ja kipee kurkku ja siihen kaveriks vasen puoli naamasta kauheeta painetta koko ajan ku mulla tekee viisaudenhampaat tilaa itellee tonne taakse ja mulla on olemattomat hammasvälit, nii on ollu ny pari päivää sellanen olo, et multa revitään hampaita suusta.. Tätä kautta päästää siihen et vähän jänskättää et miten ton mun äänen kanssa käy ku töissä puhun tosi paljon ja normaalii kovempaa mikä välillä rasittaa mun ääntä ihan kivasti, nii miettiny et mitäköhän mun lauluäänelle käy tässä kesän aikana.. Ku kotona on aina joku nii en voi laulaa himassa, baareissa en oikee jaksa ravata, koska no.. tääl ei oo sellasta kaveripiirii joka jaksais samallail ramppaa miun kanssa karaokebaarissa (ottaen huomioon myös sen että työn takii mulla saattaa viikonloppu olla hajotettuna parhaimillaa pitkin viikkoa, tai sitten se on keskellä viikkoo ja kaikki kaverit on "normi" duuneissa eli virastoaikoja.. nii saa nähä meneekö ääni ihan paskaks ku ei pääse oikee käyttää sitä.. ja töissähän minä en laula.. se on niiku viimenen paikka missä laulasin.. kotonaki porukoille ennemmin.. tai esiintyisin hirveelle läjälle ihmisiä ennemmin myös..

Laulamisesta ja karaokesta tulikin mieleen, että tämä aikasemminkin blogissani esiintyny erittäin hyvä ja ihana ystäväni Humppis on tehny hienon videon karaokessa toimimisen ohjeista ja säännöistä. Humppis siis tosiaan työskentelee karaokebaarissa karaokevetäjänä eli tietää mistä puhuu (mainitsee tämän myös videollaan) ja tää oli myös itselleni hyvin informatiivinen pläjäys, vaikka noissa merkeissä tullu viimesen puolenvuoden aikana aika ahkerasti ravattua :D Videon näet täältä ELI HIIRI TÄNNE SIELTÄ!!! tai sitten laittamalla ihmeellisen youtuben hakuun Karaoken sääntöjä ja ohjeita asiakkaille.. Video kestää puolisen tuntia, joten aikaa kannattaa varata sen katseluun, mutta siellä onkin paljon asiaa niin ei kannata kiireessä rullata läpi. Taustalla soi tietysti aivan mahtava Katutailijan musiikki, mistä olen myös aikasemmin hehkuttanut :) Viimeisen viikon itse aina kun saanu napit korviin ees siks pariks minuutiks nii heitä kuunnellu, joskus yksinäini autiossa majotusrakennuksessa mukana lauleskellen :D Humppis mainostaa myös toisen ystäväni blogia, sen linkin saatte sieltä myös, joten kannattaa vilkasta ;)

Lopuksi vielä muutakin musa osuutta taas vaihteeksi loppu kevennykseksi:

Hinder - Lips of an Angel

Cheek - Syypää sun hymyyn

Bullet for My Valentine - Pretty on the Outside

Paramore - Crushcrushcrush

MD kiittää jälleen ja painuu nukkumaan sillä mulla on huomenna aamuvuoro jota seuraa tän viikon ainoo vapaapäivä niin en haluis olla ihan dööd töissä. Toivottavasti en pomppinu aiheissani kauheesti, yritin kyllä löytää kaikkeen sellasen punasenlangan, mikä väsyneenä vähän vaikeeta :D Toivotan antoisia lukuhetkiä ja se on moro..

Koti-ikävää

Madagaskarin pingviinit = Hullunkaasuauton pingiviinit   <- Tässä leirihuumoria huikealla tasolla..

Moips. Eilen en kauheesti mitää ihmeellistä päivitelly, niin ajattelin et tänää vois jotai pientä avautumista harrastella. Vähän kyllä lyö tyhjää, mutta eiköhän tässä ku alkaa vaan kirjottelemaan.

Tavallaan mun on vaikee tajuta miks mulla on näin kova ikävä kotiin jo vajaa viikon jälkeen, mutta toisaalta ymmärrän. Oon niin hyvin kotiutunu sinne, mulla on siellä läjä tärkeitä ihmisiä joille kanssa oon jollain tasolla tärkee, mä voin oikeesti kutsua sitä kaupunkia kodiks koska oon saanu alottaa siellä alusta, ja saanu kasvaa "aikuseks" siellä, eli saan elää omien sääntöjeni ja oman mieleni mukaan niiku hyväks koen. Huomasin tän tapahtuneen siitä, ku oltiin sunnuntaina äiten kanssa iltalenkillä ja puhuttii oikeesti ku aikuset. Oon myös huomannu ettei mun porukat enää kohtele mua ku lasta/teiniä, vaan oikeesti lähes saman arvosena aikusena ku ne ite. Se on hienoa, mutta samalla vähän pelottavaakin. Välillä huomaan, varsinki näil ripareilla, että välillä tykkään heittäytyä ihan kakaraks ja pelleillä minkä ehin. Kanssa huomannu sen, et mulla yks luottamus pykälä on se et jos voin avoimesti pelleillä jonku kaverin kanssa, ilman et välitän tippaakaan mitä ne ajattelee siitä. Tästä just hyvät esimerkit miun Jykylä murut Katsu ja Humppis :) Niiten kanssa voi ilmeillä, puhuu ihan idiooteil äänillä sun muuta pelleilyä ja me vaa nauretaan vatsakippurassa, vaikka muut olis ihan "että mikä oli?" Just se et tietää jo et ollaa ihan hulluja ku kavereita ollaan niin lohduttaa ettei voi mitenkää ajatella toisesta mitää pahaa tollasen takia. Kyllä sillee tiedostan vähentäneeni tota, mutta välillä pukkaa sellanen "lapsetusfiilis" millon haluu vaa olla pöllösti.

Katsusta ja Humppiksesta kun tässä sopivasti muutenkin puhun niin pakko jakaa teille <3 Mie sain Katsulta maailman ihanimman kortin, ku neiti oli käymässä kotipuolessaan pitkää viikonloppua ja näin sen ku tuli kotii Jykylää. Valitettavasti en vielä ihan haluu jakaa todellista henkilöllisyyttäni nii jouduin rajaa osn kortista pois mutta pää asian sain rajattua <3

 

Tossa kuvan yläreunassa näkyy osa Katsun hienosti piirtämästä Red Neck - baarista jossa ollaan just jameilla käyty. Kun olen puhunu siis Neckistä niin oon meinannu tota :) Kortin reinoilla on sitte miun pari vakio biisiä mitä oon laulellu: 10 kirosanaa, kuten alareunassa näkyy. Toisella reunalla on sitte Roviolla sekä Heilutaan. Katsu vielä ihanasti signeerannu kortin omalla nimellään ja nimen alla kaks ihanaa sanaa: Se oikea :D Humppiksen liitän tähän siten, että ku tossa näpersin puhelimen kanssa, että sain otettuu tosta kortista kuvan, niin löysin mun galleriasta muutaman pelleilykuvan, jotka otettiin mun läksiäisiltana. Mä en muistanu et mulla oli sellaset :D Sitte ku oon kuunnellu meidän riparin kesäteologin heittävän täysin samankaltasta huumoria, nii en oo välillä tienny pitäiskö tässä nauraa vai itkee. Mulla on ikävä mun Jykylän parhaita kavereita :(

Mulla on oikeesti sellanen olo ettei tää tyttö vois olla oikeesti onnelisempi ku miettii mitä kaikkee oon saavuttanu ja mitä kaikkee oon kokenu tän vuoden puolella. Okei, jälleen kerran olishan se oma miekkonen tohon kylkeen niiku piste iin päälle. Mut sit taas toisaalta oon alkanu oppii nauttimaan sinkkuna olosta. Sillee, ei mua sinänsä haittaa elää omaa elämääni, et mun ei tarvii huolehtii toisesta ja siitä millon ehin nähä toista tai tällee.. Kuulostaa ehkä karulta mut siillee, olis se kiva, mutta tällä hetkellä ei niin tarpeellinen. Sain kyllä ton äsken kuulostaa siltä, että mies olis taakka tai vastuu, mutta oon suhteessa sellanen, että sit oikeesti jaan aikani ja huomioni sille toiselle koska haluun että se mulle hyvin tärkeä ihminen on oikeesti osa mun elämää ja minö myös toivottavasti hänen. Tästäkin voisin taas jauhaa niin pitkään, muta haluun ihmetellä sitä et miks sitten tavallaan koen jotain pientä syyllisyyttä siitä et nautin yksinäni olosta? 

Leiristä voisin tässä mainita, että tääl ollu tosi paljon ruokaaaaaaaaaa ja mie oon ihan turvoksissa XD Ihan syöttöpossu olo! Hauskaa ollu kanssa tosi paljon, ja tällä leirillä oon oikeesti kokenu et alkanu löytää sitä sisäistä rauhaani :)

MD lähtee taas syömää ja riehumaan teinien kanssa! Moro!

Töitä, tutorointia, rakkaita ystäviä ja lähdön tunnelmia. Eli kesäloman alku :)

Heipsrallaa taas arvoisat lukijat. Melkee kolme viikkoo hurahtanu kauheella vauhdilla ku valmistelin lähtööni kotipuoleen Espooseen ja juoksin ympäriinsä töissä ja näkemässä kavereita. Yritän tällä kertaa tiivistää useemman päivän samaa kappaleeseen ettei tuu kauheen pitkää (saanu pituudesta kommentteja :D Minkä mä voin et mulla on paljon asiaa ja haluun avata asiat perinpohjin myös itelleni. Itteeni vartenhan mä tätä blogii kirjotan :D

Viime kijotuksen jälkeinen viikko (toukokuun viimenen viikko) meni aika pitkälti työssäoppimisen raporttia viimeistellessä sekä töissä. Olin niin mahtavalla fiiliksellä aina ku tulin kotiin töistä, koska on ihana saada arvostusta siitä mitä tekee ja mikä on itelle tärkeetä. Se tunne, kun se mitä teet on oikeesti tosi arvokasta ja merkityksellistä on ihana :) Ton takii rakastan kotihoitoa! Asiakkaalta saa palautteen heti ja siinä voi oikeesti keskittyy siihen asiakkaaseen puhtaan yksilöllisesti. Sitten näin kanssa aika paljon Humppiksen kanssa viikon aikana :D varmaa neljänä päivänä putkee, mut se alkaa olla meille aika normaalia. Ja mikäs siinä ku parhaan ystävänsä kanssa viihtyy :) Humppis on siis tämä toinen mun Jykylän parhaista kavereista, erittäin rakas ystävä josta oon aikasemminki puhunu täällä ja nyt sain sitten luvan sekä nimen jota saan hänestä käyttää. Samoissa porukoissa ku pyöritää ja sit jos puhuu isosta porukasta, nii mulla menee jo tässä kirjottaessa itelläni ajatukset ihan sekasin, kenestä nyt puhuinkaa..

Samalla viikolla keskiviikkona iltavuoron jälkeen oli sitten Humppiksen toinen keikka: tribuutti bändi AC/DClle ja meno oli ihan mahtava! Jokseenkin jopa tykästyin siihen musaan, vaikka en oo sen pahemmin aikasemmin välittäny. Meininki oli hieno ja siellä oli yllättäviä opiskelu kaereita kanssa kuuntelemassa. Sieltä jatkettii sitte perinteisesti Timeen jatkoille ja pidettii porukalla hauskaa :) Oli kivaa ku Katsuki oli vaihteeks mukana, ku ei viime keikalla ollu. Torstaina oli sitten bändi jamit Neckissä ja pikkasen oli paineita ku meni sinne lavalle... Toinen kerta vasta kokeilemassa ja otin tietysti pari ihan kokeilematontaki biisiä joista ainaki yhestä sain sellasen että siitä tuli mulle uus jami vakio :) JEIJ! Mutta kaverit sano et meni ihan jees ja ku miettii etten kuullu laulu monitorista paljoo mitää omaa lauluuni :D Et kai se kokeiluks meni ihan hyvin.. Ja sunnuntaina kävin sitten jameilla pari tuntia istumassa ja laulamassa yhen setin, ku seuraavana aamuna oli aamuvuoro.

Seuraavan eli viime viikon alku meni sitten kanssa töissä ja tutoroimassa meidän pääsykokeita :) Oli siistii nähä kaikki hakijat ku olin jokasena päivänä siellä, mutta sitte heräs pieniä paineita että pitäis sitte tunnistaa kaikki alottavat syksyllä Orientaatio-viikolla :S Keskiviikkona kävin illalla Katsun kanssa kattomassa Maleficentin mun läksiäislahjana. Oli ihan mahtava leffa! Torstaina aijottiin sitten mennä bailaamaan mutta ei missään ollu ketään nii mentii sitten perinteisesti Timeen laulaa karaokeen ja törmättiin kanssa Humppikseen ja pariin muuhun ystävään. Esitin parille lisäkutsun mun läksiäisiin, jotka oli perjantaina.

Miun läksiäiset oli aivan ihanat: Kokoonnuttiin Humppiksen luokse porukalla, mutustettiin nyyttäri meiningillä vähän herkkuja ja nautittii toistemme seurasta. Jätkät alko musisoimaa jossai vaiheessa ku me tytöt käytii parvekkeella juoruumassa ja parantamassa maailmaa. Oli ihanaa huomata, että ajatellaan monista asioista samal taval ja tullaan tosi hyvin toimeen. Tajusin mun läksiäisten aikana et tää on oikeesti se paikka johon oon kotiutunu. Pakka jonne kuulun! Mulla on koti Jyväskylässä, läjä tärkeitä ja rakkaita ihmisiä mun ympärillä ja sen lisäks muutaki verkostoo siellä, mulla on ny myös duunia ja opiskelut siellä. Mä en vois Espoossakaa olla näin onnellinen ku siellä oon. Mä oli ja olen vieläki tosi kiitollinen siitä, että saatiin kokoontua Humppiksen luokse <3 Se, että ehin näkemään pari uudempaa, mutta jo nyt tärkeää ihmistä, joita en muuten oo sillai ehtiny näkemään, merkitsi mulle tosi paljon! Kiitin varmaa viis kertaa illan aikana Humppista ja meinasin ihan tunteellisekski heittäytyy, mutta hillitsin itteni. Olin kyllä aika herkkis koko illan, ja itkun partaalla varsinki, ku käveltii kotiin Timestä Humppiksen ja yhen likka kaverin kanssa. Taidettiin kaikki oikeestaa olla :D Molempia halasin tosi pitkää enkä olis halunnu mennä kotii ollenkaa. Lähtö oli tosi vaikeeta lauantaina, haikeena olin kotona yksinäni pakkailin viimesiä tavaroita, kävin kaupassa ja rynnistin junaan.. Illalla yritettii kattoo äiten kanssa kotona Bondia mutta väsähdettii jo kympin jälkee.

Sunnuntai vaa oltii ja vietettii laatuaikaa äiten kanssa ja mä järkkäilin osan kamoista kaappiin ja osan vielä laukkuun, sillä maanantaina lähin rippileirille vaihteeks yövahdiks. Tää alku leiri on menny tosi mukavasti. Pikkuset on kilttejä ja tottelee, isoset on uusia mutta innokkaita ja me ohjaajat ollaa toisillemme jokseenki tuttuja. Vetäjistö toimii siis nii leiriki toimii :) Yöllä oon pääsy aika aikasin nukkumaan ja oon saanu nukkuu kunnolla ja vapaa-aikaa löytyy sopivasti niin on ollu mukavaa olla täällä :) Viel ois muutama päivä jäljellä ja sitten ens maanantaina suoraa leiriltä iltavuoroon! Se voi olla aika raskas päivä mutta pakko olla duunissa jos meinaa saada rahaaki.

Parin viikon biisi lista:

Paramore - Crushcrushcrush
Katutaiteilja - Tällaista tänään & Likipitäen Täydellinen
Antti Tuisku - Levoton
Haloo Helsinki - Huuda & Perjantaina
Donkey Ride - Empty Streets
Kat Deluna - Unstoppable

MD kiittää ja kumartaa :)