Miun elämän pyhä kolminaisuus: Usko, Toivo ja Rakkaus

Hehee eipä tullu sitten tehtyä enempää källejä, mielessä kävi pari plus pari ystävää kanssa ehdotteli, mutta ei saatu valvonta parin kanssa sitten aikaseks. Yö meni muuten ihan jees, mutta en vaa saanu oikee nukuttua. Ties kenen kanssa taas Nukkumatti mua pettäny..

Eilen sitten oli oikeestaa yhtä kaaosta päivä koska leiriläisillä oli koe sekä saunat ja me siivottiin leirikeskusta illasta mikä muutti ja sotki aika pahasti sitä aikataulua normaalista. Käytiin päivällä kanssa ulkona riehumisen lisäks uimassa mikä teki ihan hyvää huolimatta siitä että se vesi oli ihan jäätävän kylmää. Saatiin päivän kahvilla kuulla yheltä isoselta, että pikkuset oli sitä mieltä, että mie ja toinen yövalvoja seurusteltiin tai ainakin mie oon ihastunu siihen. Hajottiin aika pahasti :D Me ollaan kuitenki tunnettu useempi vuos jne. nii kyllähän sitä on ehtiny kerääntyy inside juttuja plus ku ollaa tiiviisti viikko yhessä nii kyl se bondaa... Siks nauroinki siel ihan koko ajan, ku heitettii jotai omaa settii, yöllä keksittii lisää ja viljeltiin niit seuraavana päivänä. Illalla oltii saatu sitten nakki isosilta vetää meidän seukun yks eeppisimmistä sketseistä eli Mäntysuopa. Vedettiin se sitten ihan övereksi ja olin ihan yllättyny siitä millasen vastapallon sain vastanäyttelijältä. Itteeni kun nauratti nii sain vaivoin naamioitua sen nauruks ja siihen päälle mulla meni pasmat sekasin ku valvoja pari karju oikein kunnolla vastaan :D Oli siinä omat ruosteessa olevat näyttelijän taidot koetuksella!!

Long story short: on pariskunta jossa mies on eeppisesti tossun alla, ja nainen antaa armottoman listan siivoustehtäviä ja lähtee viettää iltaa ulos. Mies jää kotiin siivoomaan ja yhtäkkii pari kaverii paukkaa paikalle. Yhessä he päättävät että mies jättää naisen ja harjottelee kavereiden kanssa miten paiskataa rätti lattiaan ja karjutaa " se on loppu ny!" Nainen palaa jonkin ajan kuluttua kotiin ja alkaa nillitää miestä oikein urakalla ku parka yrittää saada sanottua tän "se on loppu ny".. Kun viimein saa paiskattua rätin komeasti lattiaan ja karjuttua tämän lauseen nii nainen karjaiseen takasin " no mikä niin?" Miespä säikähtää tätä ja vingahtaa takaisin " Mäntysuopa".. XD

Iltahartaus oli ihana ku pappi pyys kaikkia vetäjätiimistä (ohjaajat ja isoset) valitsemaan oma henkilökohtanen raamatun kohta ja avaamaan sitä vähän. Ite luin pätkän Psalmista 91, joka on mulle todella merkityksellinen. Harden jälkeen sitten pidettiin palaveri vetäjätiimillä koko viikosta ja mässättiin urakalla :D Oli kiva saada palautetta omasta roolistaan jne. koska siinä saa aina kehitettyä itteesä :) No isoset ku lähti siitä nukkumaan nii ei menny kauaa, ku huomattii kesken ohjaajien oman palaverin, et puol leirii päätti lähtee yöjuoksulle. Siitä seuras parin tunnin vitutuksen ja raivostumisien täyteinen pari tuntia. Onneks juttelin Humppiksen kanssa samalla.. Olisin varmaa käyny murahtamassa aika rumasti, niille jos en olis saanu ajatuksiani muualle ku ooteltii sankareita palaavaksi reissultaan.

Mää en tiiä mikä siinä on, ku mulla on muutama ystävä, jotka vaan voi saada mut nauramaan vaikku kuinka vituttaais tai harmittais. Heille suuri kiitos, että tuovat piristystä huonoihinkin hetkiin. Tästä eilinen oli pirun hyvä esimerkki, ku Humppis sai mut ihan hajoomaan nauruun suunnattomasta vitutuksesta huolimatta niin että oli pakko syödä nyrkkiäni, ettei koko leirikeskus raikuis.

Aamulla väsytti sitten ihan tuhottomasti, kun oltiin valvoja parin kanssa juteltu sinne viiteen asti, ku kumpaakaa ei väsyttäny tunnekuohujen takia. Juteltii tosi syvällisiä pinnallisesti (<- En tiiä miten muuten tuon sanois :D) ja oli muutenki kiva saada toisesta vähän enemmän irti ja juteltta sellasii... Oman ikäsensä ajatusmaailmaa liikuttavista asioista.

Leiriltä kun sitten kotiuduin niin olin ihan totaalisessa leirikoomassa mikä ei meinannu kaikota millää.. pistin pyykin pyörimään, söin, join teetä, kattelin leffaa ja viestittelin vaihteeks Humppiksen kanssa. Silti siinä kävi niin ohrasesti, että ku ootin yhteen viestiin vastausta liian mukavassa asennossa, nii torkahdin melkee puoleks tunniks. Kun heräsin siitä nii vähän nolotti :S Siitä sitten vähän myöhemmin pelasin pleikalla lisää Beyond Two Soulia ja hain pyykit ulkoota kuivumasta. Äitee ku tuli kotii töistä nii lähettii perinteiselle tunnin kävelylenkille. Tässä illasta sitten katellu Gleetä ja jutellu muutamien frendien kanssa.

Tässä miun tän illan aihe 

Pysytään vähän henkevissä merkeissä vielä ton riparin loppumisen kunniaks. Mie haluun tänää puhuu miun oman elämäni uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Noista kolmesta kauniista, voimakkaasta ja paljon tärkeitä asioita sisältävistä sanoista. Näkökulmana enemmän kyllä miten itse ne nään ja toteutan omassa elämässäni. Miulla on todella paljon arvoja omassa elämässäni, paljon erilaisia, niinkuin on varmasti kaikilla. Mutta niistä kaikista voimakkaimmat miulla on nämä kolme:

Usko on helposti harhaan johtava sana, jos ei heti oikaise mitä tarkoittaa. Kyllä uskosta puhuttaessa tarkoitan myös, että uskonto on itselleni tärkeä asia, sillä saan siitä voimaa ja jonkin asteista piilovertaistukea jatkamaan elämäni mutkissa. Sillä ajatus siitä, ettei mun tarvitse taistella yksin omien aatoksieni, heikkouksieni ja huonojen päivieni kanssa, auttaa jaksamaan ja taistelemaan aina seuraavaan ja uuteen päivään. Mutta uskonto ei ole aino mitä tarkoitan uskolla. Usko itseensä on myös todella arvokasta mitä olen vasta viime aikoina alkanut arvostamaan, kun olen alkanut oppimaan miten itseensä uskoa. Ja nykyään mä uskon itseeni. Realistisissa rajoissa. Silloin kun epäilen kysyn kannustusta tai rohkaisua, kun oma usko ei ole niin vahva. Myös usko siihen että kaikella on jokin tarkoitus ja merkitys mun elämässä ajaa mua eteenpäin katsomaan mitä seuraava päivä tuo tullessaan.

Toivo jostain paremmasta, toivo siitä, että kaikesta voi löytää jotain hyvää ja toivo tulevaisuudesta ovat aina olleet mulla päälimmäisinä. Äitee on sanonu että oon ollu unelmoija ja haaveilija pienestä pitäen, mutta itse sanoisin, että mulla on ollut vain vahva usko kaikkeen hyvään aina. Mä jaksan toivoa, silloin kun se tuntuu järjettömältä, koska se on ollu se mikä on oikeesti paskoina päivinä ajanu eteenpäin, että sais päivän kulumaan. Sillä mä oon selvinny tähänki mennessä. Nytki toivon, että ens vuos koulussa olis vähän helpompi ku ei pitäis olla niin paljoo taloudellisia ongelmia. TOIVOTTAVASTI. Mutta kyllä se päivä paistaa risukasaankin :) Tähän toivoon liittyy myös tää miun lapsuuden unelma mistä oon puhunu aikasemminki :) Nytki oon kesän aikana kotona laulanu mahollisimman paljon, ettei ääni kärsis kauheesti ja pysyis se hallinta siihen yllä. 

Rakkaus on miulle näistä kolmesta se painavin. Mä haluun tehdä asioita joita rakastan, jotta mun elämässä olis oikeesti merkitystä. Mä haluan pitää ympärilläni ihmisiä, joita rakastan ja jotka rakastaa mua, jotta ne asiat sais sen merkityksensä. Perhe kulkee mulla ykkösenä minkä jälkeen tulee heti hyvänä kakkosen ystävät ja asiat joita rakastan tehä, kuten laulaminen.

Näiden ansiosta voin ja pystyn oleen aito, rehellinen ja avoin niin muille kuin itselleni. Mä oon löytäny sen kuka oon ja kuka haluan olla. Mä oon myös löytäny selkeen suunnan elämälleni, jota haluun kulkea. Mä oon löytäny paikkani ja nyt haluun toteuttaa sitä. Mun silmät on auennu monelle asialle tässä kesää ollessa porukoiden luona ja oon myös ymmärtäny paljon asioita, niin itestäni, läheisistä ihmisistäni, unelmistani ja tavoitteistani. NYT ON VAA AIKA ALKAA ELÄÄ NIIDEN MUKAISESTI ;)

Tähän on hyvä tiivistää noiden kolmen sanan sisällyttämät asiat ja tähän tähdätään <3 

Tämän illan musiikista on huolehtinu aika sama linjasto ku eilinen.. en oo oikee mitää uutta kuunnellu tänää koomailussani.. MD Kiittää ja kumrtaa jälleen :)